Vaimeneva allinlaulu
Kauan odotetut allilaskelmat on saatu valmiiksi. Kolme-neljä vuotta sitten tein tosissani töitä koittaessani saada laskelmat mukaan isoon allijuttuun, joka julkaistiin Suomen Luonnossa 2/2008. Juttu löytyy näemmä netistäkin.
Laskelmien metsästys oli turhaa: niitä ei yksinkertaisesti ollut ehditty saada valmiiksi kaikissa Itämeren osissa.
Yhtä kaikki, jo Gustav Nordenswanin mittavat havaintosarjat Söderskärin muuttavista alleista olivat kertoneet, että allit ovat vähentyneet. Nyt valmiiksi saadut, Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat suurlaskennat paljastavat siis Birdlifen eilisen tiedotteen mukaan, että Itämerellä talvehtivista alleista peräti 65 prosenttia on hävinnyt. Se on kolme miljoonaa yksilöä, siis järkyttävä määrä jumalaisen kauniita lintuja.
*
Mihin allit ovat menneet? Tätä pohdin tuossa vuoden 2008 jutussa. Spekulaatiot voi käydä läpi sieltä.
On esimerkiksi pohdittu, olisivatko Vienanmeren talvet voineet lauhtua niin paljon, että allit olisivat alkaneet talvehtia siellä Itämeren sijaan.
Ehkä ei sentään, vielä. Allikadon tärkeimpänä syynä pidetään Itämeren pieniä, tahallisia öljypäästöjä, joita rekisteröidään joitain kymmeniä Suomenkin vesillä vuosittain.
Haitta tuntuu mitättömältä, mutta jos laivasta päästetty öljyinen vana osuu suoraan jossain Gotlannin edustalla, avomerellä talvehtivaan allilauttaan, se tekee volyymiin nähden huomattavan rumaa jälkeä. Öljy tahrii höyhenet ja tappaa linnut hypotermiaan. Vaikutukset ovat laajoja ja nopeita nimenomaan hitaasti lisääntyvillä, avomerellä lauttoina talvehtivilla linnuilla, kuten alleilla.
*
Birdlife otti jälleen tämän päivän tiedotteessaan jyrkästi kantaa allin kevätmetsästystä vastaan. Se lienee herättänyt väkevää debattia kahvipöydissä: metsästäjät haluavat säilyttää allin kevätmetsästysoikeuden. Keskustelu läikkyi jonkin verran myös lintuharrastajien Lintuverkkoon: eihän Suomen kevätmetsästys ole Itämeren allikadon syy, miksi nämä asiat koplattiin yhteen tiedotteeseen, jotkut ihmettelivät?
Asia on moniulotteinen ja sitä kannattaa katsoa muutaman askelen päästä: on totta, että Suomen kevätmetsästys ei ole Itämeren allimassoja hävittänyt. Yhtä kaikki on kummallista, että meillä saa metsästää lintua, joka on vähentynyt todella dramaattisesti koko Itämeren alueella. Taustalla on kuitenkin iso, periaatteellinen kestävyyskysymys: kevätmetsästys ei ole kestävää kantojen verotusta.
Kevätmetsästys on kestodebatin aihe, joka nousee esille vuosittain.
Syksyisin kantojen verotus on kestävämpää, koska silloin ammuttavana ovat nuoret linnut, joilla kuolleisuus on muutenkin korkeaa. Keväällä tähtäimessä ovat aikuiset, lisääntymisikäiset linnut, joiden verottaminen verottaa kantaa suoraan ja rajusti. Siksi kevätmetsästyksen vastustamiselle on vankka pohja.
Saapa nähdä, saako allin hätkähdyttävä romahdus Itämerellä kevätmetsästyksen lopulta loppumaan Suomenkin vesillä kokonaan.
Nyt valmistuneisiin laskelmiin, joiden perusteella allin kato todettiin, palataan vielä myöhemmin paperilehden puolella. Niissä on paljon kiinnostavaa kerrottavaa.
Juha Kauppinen
toimittaja
Tilaa Suomen Luonto nyt edulliseen tutustumishintaan,
kolme numeroa / 11,90 euroa.
