Talvivaaran vaikutukset jo puolessa välissä matkalla Oulujärveen
Lokakuun 2011 mittausten perusteella Talvivaaran
vaikutukset yltävät lievinä jo Kainuun luonnon
ytimeen, Kajaanin Lokakuun 2011 mittausten
perusteella Talvivaaran vaikutukset yltävät
lievinä jo Kainuun luonnon ytimeen, Kajaanin
ja Sotkamon välillä sijaitsevaan Nuasjärveen,
joka on Kainuun suurimpia järviä ja arvokas
kalavesi. Natriumpitoisuudet ovat kohonneet
järven itäosassa nopeasti nelinkertaisiksi.
Talvivaaran jätevesiin liittyy epämiellyttävä kysymys: voiko saastetulva saavuttaa Oulujärven? Julkisesti on tiedossa, että kaksi ensimmäistä pikkujärveä Talvivaarasta Oulujärven suuntaan ovat pahoin saastuneita. Helsingin Sanomat kertoi, että kaivoksesta puolentoista kilometrin päässä sijaitsevassa Salmisessa vesi on muuttunut suolaiseksi. Nelonen uutisoi kaivosta valvovan Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen, jonka mukaan Talvivaara on pilannut neljä järveä. Näistä kaksi on Oulujärven suunnassa. Salmisen ohella pilaantunut on kaivoksesta kolmen kilometrin päässä sijaitseva Kalliojärvi.
Suomen Luonto kysyi ELY-keskuksen ympäristögeologi Ilkka Haatajalta pari viikkoa sitten, mihin asti Talvivaaran vaikutukset yltävät. Näin Haataja vastasi:
“Oulujoen valuma-alueen suunnassa vaikutukset ovat havaittavissa Salmisessa, Kalliojärvessä, Kalliojoessa, Kolmisopessa, Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä.”
Haatajan lausunnosta rimpsuun tulee kaksi järveä lisää: kaivoksesta seitsemän kilometrin päässä sijaitseva Kolmisoppi ja Jormasjärvi, joka on arvokas kalavesi, ja sijaitsee Talvivaarasta vesireittejä pitkin 15 kilometrin päässä.
Mutta vaikutukset näyttäisivät yltävän jo paljon tätäkin pidemmälle. Siihen viittaavat vesistön laadun mittaukset, joita on alueella viime vuodet tehnyt Pöyry-konsulttiyhtiön toimeksiannosta Nab Labs -laboratorio.
*
Talvivaaran vaikutusten ulottuvuudesta kertovat esimerkiksi natriumpitoisuudet. Natriumin pitoisuus on Nab Labsin mittausten mukaan vielä kolme vuotta sitten ollut hyvin vakiintuneella tasolla kaikissa Oulujärven vesistön järvissä, joten muutokset näkyvät heti. Pitoisuus oli vuonna 2008 luokkaa yksi milligramma litrassa.
Nyt, 2011 lokakuussa tehtyjen mittausten perusteella, Oulujärven vesistössä järven natriumpitoisuus on johdonmukaisesti sitä suurempi, mitä lähempänä järvi sijaitsee kaivosta.
Oheisen taulukon lukemat on suoraan kopioitu Suomen Luonnon haltuunsa saamista Nab Labsin mittaustulosraporteista vuosilta 2008 ja 2011. Ne esittävät natriumpitoisuuksia Oulujärven vesistön järvissä. Joillain järvillä Nab Labs on ottanut näytteitä kolmelta eri syvyydeltä, joillain yhdeltä syvyydeltä. Oheisen taulukon lukemat ovat syvyyksiltä yhdestä seitsemään metriä.
Mittaustulosten huolestuttavin uutinen on, että natriumin pitoisuus on jo nyt kasvanut paitsi Salmisessa, Kalliojärvessä, Kolmisopessa ja Jormasjärvessä, myös niitä seuraavissa Jormasjoessa ja Nuasjärvessä. Jormasjoessa pitoisuus on kasvanut 8-kertaiseksi, yhdestä 8,7 milligrammaan, ja Nuasjärven itäisimmässä mittauspisteessä 4-kertaiseksi, 0,8:sta 3,7 milligrammaan.
Paikallisille nämä tiedot saattavat soittaa hälytyskelloja. Ollaan Kainuun keskeisimmillä järvillä. Jormasjärvi ja Nuasjärvi ovat suuria ja arvokkaita kalastus- ja virkistyvesiä.
Erityisen kiusalliseksi asian tekee se, että Nuasjärvi on samaa yhtenäistä järviallasta Rehja-nimisen järven kanssa, joka puolestaan huuhtoo Kajaanin kaupungin rantoja. Nuasjärvi-Rehjasta vedet menevät seuraavaksi Kajaaninjokea pitkin Oulujärveen. Oulujärvi, Kainuun meri, on Suomen neljänneksi suurin järvi ja luonnoltaan hyvin arvokas. Sen hapekkaissa ja puhtaissa vesissä viihtyvät arvokalat, ja järvellä pesii 150 lintulajia.
Talvivaaran päästöt näyttäisivät nyt siis olevan jo sen altaan itälaidalla, jonka länsilaidalta, parinkymmenen kilometrin päästä, jätevesi vauhdilla kaatuisi vuolaana virtaavaa Kajaaninjokea pitkin Oulujärveen.
Nuasjärvi itsessään on Kajaanin arvokkaimpia kalavesiä, josta nousee muun muassa kuhaa, järvitaimenta, harjusta ja siikaa.
Se Nuasjärven piste, jossa kohonneet natriumin pitoisuudet on mitattu, Jormaslahti, sijaitsee tarkalleen puolessa välissä Talvivaaran kaivosta ja Oulujärveä, kun matka mitataan vesistön reittejä pitkin. Nuasjärven Jormaslahdelta on vettä pitkin 30 kilometriä sekä kaivokselle että Oulujärveen.
*
Natriumpitoisuuden kasvu järvissä johtuu yhtiön ja ympäristöviranomaisten dokumenttien mukaan lipeästä, jota kaivoksella on käytetty lähes kolminkertainen määrä luvattuun nähden.
“Prosessissa käytettävän lipeän määrä on kasvanut merkittävästi ympäristöluvan mukaisesta tasosta (42 000 tn/v -> 120 000 tn/v)”, toteaa Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) viimekesäisessä kirjelmässään, jossa se esitti Talvivaaralle lisävaatimuksia yhtiön uuteen ympäristölupahakemukseen. Hakemusta arvioidaan parhaillaan.
Juha Kauppinen
toimittaja
Tilaa Suomen Luonto vuodeksi nyt erikoishintaan 52 € (norm. 73 €)!