Ely-keskus vahvistaa: Talvivaarassa useita poikkeustilanteita 2008
• Talvivaaran kaivosalueella tapahtui vuonna 2008 Kainuun ely-keskuksen mukaan kolme poikkeuksellista vuotoa, joista ei löydy tiedotetta viraston tiedotearkistosta.
• Kainuun ely-keskus huomasi vuodot korkeista raskasmetallipitoisuuksista ympäristön järvissä.
• Kohonneiden metallipitoisuuksien sijaan ely-keskus korosti esimerkiksi lokakuussa 2008 tiedotteessaan Kainuun vesien puhtautta.
• Ely-keskus vierittää tiedotusvastuuta kaivoksen päälle, kaivosyhtiö ely-keskuksen päälle.
Suomen Luonto kertoi viime viikolla, että Talvivaaran ympäristön järvien pohjasedimenteissä näkyy kaivoksen vaikutuksia. Talvivaarasta pääsee ympäristöön jatkuvasti pikku hiljaa raskasmetallipitoisia vesiä, mutta välillä pitoisuudet ovat olleet niin korkeita, että se on huomattu kaivosta valvovassa ely-keskuksessa poikkeuksellisen korkeista metallipitoisuuksista kaivosta ympäröivissä järvissä.
Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2008, jo ennen kuin kaivoksen tuotanto oli käynnistynyt.
”Kivijärven suuntaan tapahtui vuonna 2008 kolme kertaa poikkeuksellisia päästöjä”, kertoo kaivoksen vastuuvalvoja, ympäristögeologi Ilkka Haataja Kainuun ely-keskuksesta Suomen Luonnolle.
”Ensimmäinen päästö [tapahtui] keväällä, jolloin louhoksesta johdettiin putkea pitkin liuosvesiä kipsisakka-altaalle. Putkessa oli vuoto, joka löydettiin kun vesistössä havaittiin metallipitoisuuksien nousevan”, Haataja sanoo.
Loppukesästä tapahtui uusi vuoto.
”Elokuussa 2008 kipsisakka-altaalla tapahtui vuoto, jolloin varastoitavia louhosvesiä pääsi Vuoksen valuma-alueen suuntaan”, Haataja kertoo. Vuoksen suunta tarkoittaa kaivoksesta nähden etelää, missä sijaitsevat esimerkiksi Ylä-Lumijärvi, Kivijärvi ja Laakajärvi.
Loppuvuodesta vuoti jälleen.
”Joulukuussa 2008 primäärikentän liuosta pääsi pumppauksen yhteydessä Vuoksen valuma-alueen suuntaan”, Haataja jatkaa.
Valvovan viranomaisen nyt mainitsemat vuodot ja päästöt selittävät korkeita raskasmetallipitoisuuksia, joista Suomen Luonto kertoi kesäkuussa.
Nikkelin ja sinkin pitoisuudet kohosivat Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärvessä huomattavan korkeiksi. Ylä-Lumijärvestä mitattiin nikkeliä 2890 mikrogrammaa litrassa, kertovat vuoden 2008 tarkkailumittaustulokset, jotka voi löytää seuraavana vuonna 2009 julkaistusta monisataasivuisesta konsultin laatimasta tarkkailuraportista. Kivijärvessä korkein nikkelipitoisuus oli 150 mikrogrammaa litrassa.
Lain määrittämä laatunormipitoisuus nikkelille luonnon pintavesissä 21 mikgorammaa litrassa. Laatunormi otettiin käyttöön vasta 2010, mutta vastaavia vesistön tilaa kuvaavia rajoja oli käytössä jo sitä ennen. Laatunormitaso ylittyi 2008 Ylä-Lumijärvessä pahimmillaan peräti yli 130 kertaisesti ja Kivijärvessä seitsemänkertaisesti. Molemmat järvet sijaitsevat kaivospiirin ulkopuolella.
Kivijärven rannalla on mökkejä. Järvi oli ennen karu ja erämainen, ja sen pohjassa asusteli rikas pohjaeläimistö. Pohja on kaivoksen tulon jälkeen muuttunut mustaksi, elottomaksi ja hapettomaksi liejuksi, kuten Suomen Luonto kertoi taannoin.
*
Korkeita metallipitoisuuksia havaittiin myös kaivoksen pohjoispuolella 2008, esimerkiksi Kolmisoppijärvessä, vaikka siellä ei tapahtunutkaan varsinaisia paikannettavissa olevia yksittäisiä vuotoja.
”Metallikuormitus Kolmisopen suuntaan lähti nousemaan, kun kaivoksen ja siihen liittyvät muut maansiirtotyöt kuten teiden rakentaminen alkoivat 2007. Nousu näkyi kohoavina metallipitoisuuksina vuodesta 2007 alkaen”, Haataja kertoo.
Hän arvelee, että metallipitoisuuksien nousuun on useita syitä.
”Laajoja alueita mustaliuskealueella ja malmin päällä tuli maanrakennuksen piiriin, jolloin maaperässä ja kallioperässä olevat sulfidit pääsivät hapettumaan. Tämän hapettumisen seurauksena valumavesien pH laski ja metalleja pääsi vapautumaan valumavesiin.”
”Kaivostoiminnan alkaessa on mukaan tullut myös pölyvaikutukset valuma-alueelle ja ruhjeiden kautta tapahtuva pohjavesivalunta.”
”Tämä valunta on ilmeisesti vähentynyt, kun louhinnan taso ja samalla louhoksen vedenpinnataso on laskenut selvästi ympäröiviä alueita alemmaksi”, Haataja arvioi sähköpostitse Suomen Luonnolle.
Päästöt Kolmisoppeen suoraan kaivoskentältä ovat jatkuneet myöhemminkin, ja Kainuun ely-keskus pyysi Talvivaaralta keväällä 2011 selitystä kuormituksen aiheuttajasta ja toimenpiteistä, joilla kuormitusta pysyttäisiin rajoittamaan.
*
Jo vuonna 2008 havaitut poikkeuksellisen korkeat raskasmetallipitoisuudet ja niiden taustalla olevat vuodot herättävät kysymyksen, miksi kaivoksen valvoja ei laatinut niistä tiedotetta?
”Päästöt on raportoitu vuoden 2008 tarkkailuyhteenvedoissa”, Haataja vastaa Suomen Luonnolle.
Raportti julkaistiin kuitenkin vasta seuraavana vuonna, 2009. Raporttia on ollut erittäin vaikea saada käsiinsä: sitä ei vieläkään löydy ympäristöhallinnon sivuilta, jossa on ainoastaan vuosien 2010 ja 2011 raportit. Talvivaaran sivuiltakaan vuoden 2008 ja 2009 tarkkailutietoja ei löytynyt vielä toukokuussa, mutta ne ovat kesän aikana ilmestyneet sivuille Suomen Luonnon uutisoitua vuosien 2008 ja 2009 korkeista raskasmetallipitoisuuksista Talvivaaraa ympäröivissä järvissä.
Sen enempää Talvivaara-yhtiö kuin kaivosta valvova Kainuun ely-keskuskaan eivät tiedottaneet vuonna 2008 poikkeustilanteista, kipsisakka-altaan vuodosta tai ympäristön järvien korkeista pitoisuuksista julkisuuteen.
Sen sijaan, Talvivaaran moninaisten poikkeusvuotojen välissä, Kainuun ely-keskus (tuolloinen ympäristökeskus) hehkutti tiedotteessaan lokakuussa 2008, että ”Kainuussa pinta- ja pohjavedet ovat jo pääsääntöisesti hyvässä tilassa”.
Ilkka Haataja, miksi korkeista pitoisuuksista ei tiedotettu?
”Tiedottamistarve harkitaan tapauskohtaisesti. Poikkeuksellisten päästöjen yhteydessä toiminnan harjoittaja on useimmiten tiedottanut asiasta”, Haataja huomauttaa sysäten syytä kaivokselle.
Esimerkiksi keväällä 2010, kun Talvivaaran kaivoksella tapahtui kipsisakka-altaan vuoto, Talvivaara kertoi asiasta julkisuuteen pörssitiedotteella.
Talvivaaran kestävän kehityksen päällikkö Eeva Ruokonen, miksi yhtiönne ei tiedottanut poikkeustilanteista ja vuodoista 2008?
”Nämä tilanteet on normaalisti tiedotettu viranomaisille ja tapahtumista on kuvaukset vuositarkkailuraportissa”, Ruokonen vastaa vierittäen syytä puolestaan viranomaisen suuntaan.
”Muuta tietoa minulla ei näistä ole, pahoittelen. Pörssitiedottamisesta on selvät ohjeet ja tietyt tilanteet nousevat sen tiedotuskynnyksen yli.”
Siihen, miksi pörssitiedottamisen kynnys ylittyi 2010 kipsisakka-altaan vuodon aikana, mutta ei 2008 vuodon sattuessa, Ruokosella ei ole vastausta. Hän muistuttaa Talvivaara-yhtiön paikanpäällä.fi-blogista sekä ympäristöjohtamisjärjestelmästä, joiden ansiosta ”pienemmätkin ympäristöpoikkeamat tulevat paremmin tutkittua ja raportoitua” nyt kuin aiemmin.
Juha Kauppinen
toimittaja
Tilaa Suomen Luonto tutustumistarjouksena kolme numeroa 13,90!
