Vastaus Kainuun ely-keskuksen väitteeseen Kivijärven mittaustulosten julkisuudesta

Avainsanat: , , , , ,
Luokassa: ympäristö — suomenluonto @ 15:53 Keskiviikkona, Kesäkuun 13. 2012

Kainuun ely-keskus vastasi tänään STT:lle,
että virasto ei ole vaiennut korkeista nikkelipitoisuuksista,
joita on ollut Kivijärvessä jo 2008 syksyllä. Elyn mukaan
mittaustulokset on julkistettu vuosiraporteissa. Virasto
voisi ensi alkuun kertoa, mistä 2008 vuoden seurantaraportin
(tai 2009) saa ladata nähtäväksi.

Kerroimme toissa päivänä, kuinka ely-keskus vaikeni viime syksynä, kun Talvivaaran kaivos väitti julkisuudessa, että sillä ei ollut ollut lainkaan päästöjä Kivijärven suuntaan ennen syksyä 2009. Näin muotoa kaivoksen päästöistä ei olisi voinut aiheutua iho-oireita lapsille Kajaanin seurakunnan leirillä kesällä 2009, kuten MTV3 oli raportoinut tapahtuneen.

Tänään ely-keskus vastasi blogikirjoitukseemme STT:n uutisessa: ”Talvivaaran kaivoksen vastuuvalvoja Ilkka Haataja Kainuun ely-keskuksesta kiistää, että ely olisi vaiennut Talvivaaran lähijärven neljän vuoden takaisista mittaustuloksista”, STT:n uutisessa lukee.

”Ne [mittaustulokset] ovat julkista tietoa ja luettavissa vuosiraporteista”, Haataja sanoo STT:lle.

*

Toki mittaustulokset ovat olemassa ja sitä kautta ”julkisia”. Niiden käsiinsä saaminen on kuitenkin lähes mahdotonta. Esimerkiksi minä en niitä saanut Haatajalta pyytämällä.

Kirjoitin Haatajalle sähköpostiviestin 30. toukokuuta. Siinä pyysin: ”Haluaisin kaikki Talvivaaran kuukausittaisittaiset velvoitetarkkailut liitteinä siitä lähtien kun niitä on tehty. Siis ei yhteenvetoja, vaan ne alkuperäiset litaniat.”

Tällä viestillä tarkoitukseni oli saada vahvistusta mittaustuloksille, jotka olin hiukan aiemmin saanut käsiini hyvin vaikeaselkoisina taulukoina Haatajan kollegalta, erikoistutkija Marja Liisa Räisäseltä. Taulukot näyttivät viittaavan siihen, että Kivijärvessä olisi ollut korkeita nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia jo syksyllä 2008. Se vain tuntui oudolta, koska Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä ja ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla olivat nimenomaan sanoneet julkisuudessa, että päästöt ovat alkaneet Kivijärven suuntaan vasta 2009 syksyllä.

Halusin mittaustuloksia, joista saisin yksiselitteisen varmuuden asiaan.

Haataja vastasi pyyntööni: ”Sähköisinä on vuoden 2010 ja 2012 tulokset. Vuoden 2010 ja 11 vuosiyhteenvetoihin on koottu tiedot ja ne löytyvät netistä. Aikaisemmilta vuosilta on arkistoituna vuosiyhteenvetojen paperitulosteet, joihin yksittäisten määritysten tulokset on koottu.”

Ei viittausta vuosien 2008 ja alkuvuoden 2009 tuloksiin. Ei liitteitä. Ei myöhempiä viestejä. Jäin Haatajan vastauksen jälkeen siihen käsitykseen, että 2008 ja 2009 vuosilta ei ole olemassa esimerkiksi virallisia tarkkailuraportteja. Tämä käsitys vahvistuu, kun käy ympäristähallinnon ja Talvivaaran omilla sivuilla (molemmista kuvakaappaukset ohessa): siellä on ladattavissa tarkkailuraportteja – mutta vain vuosilta 2010 ja 2011.

Miksi vuosien 2008 ja 2009 raportit puuttuvat (jos ne ovat olemassa)?

Jos oikein tarkasti hakee, vuoden 2010 tarkkailuraportista löytyy myös graafinen kuvaaja, joka kertoo nikkelitilanteesta Kivijärvestä vuonna 2008. Tällaista kuvaajaa en hoksannut lähteä etsimään. Ensinnäkin raportti on nimetty Tarkkailuraportiksi 2010. Toisekseen raportissa on 500 sivua ja lukemattomia erilaisia graafisia esityksiä eri järvistä ja eri alkuaineista. En selannut koko raporttia läpi, kuten minun olisi jälkikäteen ajatellen pitänyt tehdä, jotta olisin huomannut, että siellä on tuo yksi vuoden 2008 nikkelitilannetta Kivijärvellä kuvaava grafiikka. Löysin grafiikan tunti sitten – mutta mittaustuloksia (siis numeroita taulukossa) tuosta raportistakaan ei löydy.

*

Ely-keskuksen toimintaan kohdistuvaa arvostelua tuon tiedon löytäminen ei kuitenkaan olisi muuttanut. Uutiseeni se olisi tuonut kosmeettisen muutoksen, mutta kärki olisi pysynyt samana: ely-keskus vaikeni viime syksynä, kun sen olisi pitänyt astua julkisuuteen.

Kirjoituksessani ei ollut kyse siitä, onko mittaustuloksia olemassa. Tai siitä, onko ne julkaistu vuoden 2008 tarkkailuraportissa, joka ei ole missään julkisesti nähtävillä. Tai siitä, onko vuoden 2010 500-sivuisessa raportissa yksi kuvaaja, josta voi nähdä, että pitoisuuksia on ollut.

Kyse on siitä, että kun Kajaanin seurakunnan erityistyöntekijä kertoi viime syksynä MTV3:n uutisessa, että Kivijärvellä on ollut lapsilla iho-oireita kesinä 2009 ja 2010, ja kun Talvivaara härskisti vääristellen lyttäsi nämä lasten iho-oireisiin liittyvät väitteet (toimitusjohtaja Perän ja ympäristöpäällikkö Hillan suulla), kaivoksen valvova viranomainen ei tehnyt elettäkään puolustaakseen seurakunnan väitteitä. Ei tullut julkisuuteen mittaustulostensa kanssa. Ei johdattanut tavallisia ihmisiä, ohjannut äärimmäisen vaikeasti löydettävissä olevan tiedon pariin. Eikö sellainen olisi avointa toimintaa? Toimintaa, jota voisi odottaa valvovalta viranomaiselta? ”Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, Kivijärvessä oli korkeita nikkelipitoisuuksia jo vuosina 2008 ja 2009…” Esimerkiksi näin olisi voitu tiedottaa.

Ely-keskus ei tehnyt mitään. Siis vaikeni.

*

Nyt, tänään julkaistussa STT:n uutisessa, Haataja sitten viittaa noihin toissa päivänä paljastamiimme mittaustuloksiin puolihuolimattomalla olankohautuksella: nämä ovat julkista tietoa. Ikään kuin ne olisivat olleet kaikkien tiedossa. Hänelle on siis nyt itsestään selvää, että kohonneita pitoisuuksia on ollut Kivijärvessä jo 2008 syksyllä.

Tämä synnyttää kysymyksiä.

Miksi kaivosta valvova viranomainen ei ole tiedottanut asiasta julkisuuteen? Miten on mahdollista, että yksikään media ei ole kirjoittanut tästä asiasta tätä ennen? Miksi vuoden 2008 tarkkailuraporttia (joka ilmeisesti on olemassa) ei ole netissä kaikkien ladattavissa ja nähtävissä? Miksi ely-keskus ei saanut suutaan auki tästä asiasta edes viime syksynä, kun sille ainakin moraalisesti ajatellen olisi ollut tarvetta? (Vastakkainhan olivat seurakuntatyöntekijä ja iso kaivosyhtiö.)

Kainuun ely-keskus on nyt väistänyt sitä kohtaan esitetyn kritiikin näennäisen sukkelasti. Tämäkö on valvovan viranomaisen käsitys avoimuudesta, jota hallinnon pitäisi Suomessa noudattaa?

Vielä yksi kysymys: onko Kainuun ely-keskus vielä tähänkään päivään mennessä käynyt mittaamassa nikkelipitoisuutta tai muita vierasaineita siitä rannasta, jossa väitetyt iho-oireet on saatu?

Juha Kauppinen
toimittaja

3 Kommenttia »

334

Kommentti @ Jari Natunen

Kesäkuu6 14. 2012 @ 7:42

Ely-vaikenee mahdollisesti, koska vuoden 2008 ja 2009 päästöistä voisi vielä tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön.
Kaivos teki ja Ely-seurasi päästöjä, mutta olivatko päästöt kuivatusvesien laskemiseen annetun luvan mukaiset? Onko luvassa annetut oikeudet laskea rakaskaasmetalleja suhteessa ilmoitettuihin päästöihin? Entä miten päästöt olivat suhtessa voimassa olevan lainsäädäntöön esimerkiksi kadmium-päästöistä (vanhempi laki ennen 2010) ja reagoiko valvoja mahdollisesti lakia rikkoviin päästöihin?

Jos Ely-keskus olisi välittänyt ihmisistä, tai muista elinkeinosta, kuten järvivettä kasteluun käyttävästä maataloudesta, niin se olisi tiedottanut ja ryhtynyt toimeen päästöjen suhteen jo 2008-2009.

336

Kommentti @ Timo Kallio

Kesäkuu6 14. 2012 @ 10:58

Kiitos Juha ja kumppanit, kun seuraatte ja kirjoitatte aktiivisesti Talvivaaran ympäristöasioista. Kaikki ely-virkamiehet ja muut ympäristö- ja elinkeinoministerit eivät tunnu olevan pätkääkään kiinnostuneita Talvivaaran aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Herää kysymys, pitääkö vastuuntuntoisten kansalaisten kerätä kolehti ja kustantaa oma tutkimus Talvivaaran myrkkypäästöistä? Kadmiumin ja muiden raskasmetallien kertyminen ravintoketjuun huolestuttaa ainakin minua niin paljon, että olisin valmis osallistumaan keräykseen. Ympäristäviranomaisilla ei jostain (teko)syystä ole edellytyksiä tutkia asiaa, niin “Tarttis varmaan tehrä jotain?”

337

Kommentti @ suomenluonto

Kesäkuu6 14. 2012 @ 11:05

Kiitos kommentista Timo!
En tiedä, kerääkö joku jossain kolehtia, joka suoraan käytettäisiin vesistömittauksiin, mutta ainakin Suomen luonnonsuojeluliitolle voi lahjoittaa rahaa, joka käytetään suoraan “kaivoshaittojen vastustukseen” (http://www.sll.fi/lahjoita). Sitähän voi harkita, ja kysyä liitosta, mitä tuolla rahalla konkreettisesti tehdään.
Ja tähän vielä läpinäkyvyyden vuoksi huomio: Suomen Luontoa kustantaa Suomen luonnonsuojeluliitto, joten nostan tässä oman kustantajamme häntää.
Mutta tällainen mahdollisuus on olemassa. Veikkaan, että jonkinlaisia kolehteja kyllä ennemmin tai myöhemmin kerätään vesistönäytteiden ottamiseenkin, koska ely-keskuksien varoja on leikattu, ja lähes kaikki tarkkailu on toimijoiden itsensä ja niiden palkkaamien konsulttien vastuulla.
Juha Kauppinen

RSS-virta tämän artikkelin kommentteihin. URI jäljitykseen

Jätä kommentti

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>