Suomi, kaivosteollisuuden siirtomaa?
Suomessa on kaksi Euroopan suurinta kaivosta: Kittilän kultakaivos ja Talvivaaran nikkelikaivos. Lisää on tiedossa. On arvioitu, että metallien ja teollisuusmineraalien louhinta kasvaa Suomessa 10–15-kertaiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Se tarkoittaa yli tuhannen prosentin kasvua. Tätä jos jotain voi kutsua vauhtisokeudeksi.
Kaivoshankkeiden Suomeen tuoma hyöty on näennäistä. Yhteiskunta joutuu palvelemaan monikansallisia yrityksiä rakentamalla ratoja, teitä ja muuta infrastruktuuria. Kaivosala on suhdanneherkkää, eikä takeita työpaikkojen ja teollisuuden jäämisestä paikkakunnalle ole. Esimerkiksi Kevitsan malmivarat riittävät 30 vuodeksi. Mitä kaivoksesta jää käteen? Pilaantunut ympäristö.
Miksi Suomi alistuu alkutuotannon rooliin? Ruotsi ja Suomi ovat maailman kaivosteollisuuden vetureita: maailman maanalaisten kaivosten tarvitsemasta teknologiasta 70-80 prosenttia tulee pohjoisista naapurimaista. Suomen kannattaisikin kehittyä puhtaan teknologian kehittämiseen ja nousta kaivosteollisuuden kehitysmaasta moderniksi teollisuusmaaksi.
Liisa Hulkko
toimittaja
