Ely-keskus vahvistaa: Talvivaaran varoaltaissa ei pohjarakenteita lainkaan
• Talvivaaran kipsisakka-altaan massiivisessa vuodossa Vuoksen vesistön suuntaan karannut vesi ja raskasmetallit otetaan talteen altaisiin, joiden pohjissa ei ole edes muovikalvoja.
• Altaat rakennettiin hätäisesti kaksi ja puoli vuotta sitten kipsisakka-altaan edellisen vuodon yhteydessä, kun karkaavaa lietettä padottiin.
• Talvivaara kutsuu patojen rajaamia maa-alueita jälkikäsittely-yksiköiksi.
Julkisuudessa pelätään, että kipsisakka-altaasta karannut raskasmetallivuo ei välttämättä mahdu Vuoksen suunnassa oleviin varoaltaisiin. Kenties yhtä suuri huoli on se, että nämä varoaltaat eivät ole mitään altaita teknisessä mielessä ollenkaan.
Kainuun ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Unto Ritvanen vahvisti asian Suomen Luonnolle hetki sitten.
“Kyllä pitää paikkansa. Niissä ei ole ollenkaan mitään pohjarakenteita”, Ritvanen sanoi.
“Niissä on moreeni [luonnonmaa] pohjalla, että kyllähän sekin lopulta kyllästyy sitten.”
Mutta eivätkö nämä raskasmetallivedet mene suoraan sen moreenimaan läpi, kun siinä ei ole ollenkaan mitään kalvorakennetta?
“No näissä altaissa ei ole mitään tiivisrakenteita.”
Ovatko nämä varoaltaat niitä altaita, jotka rakennettiin pikaisesti kipsisakka-altaan edellisen vuodon yhteydessä 2010?
”Kyllä ovat”, Ritvanen vahvistaa.
2010 keväällä kipsisakka-allas vuosi edellisen kerran. Silloin kaivosyhtiö käynnisti valtavan operaation pysäyttääkseen lietteen tulvimisen kaivospiirin ulkopuolelle. Käytännössä kipsisakka-altaan alapuolelle jonkin matkan päähän rakennettiin kiireesti patoja, joihin liete pysähtyi. Nämä padot jäivät paikoilleen, ja nyt ne saavat jälleen toimia varoaltaina.
”Altaita kutsutaan jälkikäsittely-yksiköiksi”, Ritvanen kertoo Suomen Luonnolle.
Allasrakentamisen asiantuntija Minna Leppänen Tampereen teknillisestä yliopistosta, tarkoittaako tämmöinen varoallassysteemi nyt sitä, että siellä ikään kuin koko pohja on yhtä vuotokohtaa?
”Kyllä. Tai oikeastaan se on vielä huonompi. Jos muovikalvo vuotaa, reiän koko tietysti määrää sen, miten laajalta alueelta vuoto pääsee maaperään. Mutta tällaisessa tapauksessa raskasmetallit ja muut aineet menevät suoraan moreeniin koko alalta, ja on sitten ainoastaan sen moreenin vedenläpäisevyydestä kiinni, kuinka nopeasti neste siellä etenee.”
Leppänen muistuttaa, että moreeni saattaa joskus olla hyvinkin tiivistä. Kalvorakennetta se ei kuitenkaan hänen mukaansa lähimainkaan voi vastata. Ei ole tiedossa, mikä varoaltaiden alla olevan moreenimaan vedenläpäisevyysarvo on.
Juha Kauppinen
toimittaja
