ELY-keskus vahvistaa: Talvivaaran vaikutukset työntyneet syvälle Savon puolelle
Talvivaaran kaivoksen vaikutukset näkyvät
veden laadun muutoksina laajalti Pohjois-Savossa,
yli 100 kilometrin päässä kaivoksesta.
Pohjois-Savon ELY vahvistaa, että
vaikutus johtuu Talvivaaran kaivoksesta.
Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutukset yltävät Pohjois-Savon puolella huomattavasti kauemmas kuin tähän asti on tiedetty. Vaikutus näkyy lievänä jopa Lastukoskessa, josta vedet purkautuvat Nilsiän Vuotjärveen, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (POSELY) vahvistetaan.
Veden laadun muutokset näkyvät Suomen Luonnon tammikuun alussa ottamista vesinäytteistä, joista määritettiin Savo-Karjalan ympäristötutkimuksen laboratoriossa Kuopiossa natriumin ja sulfaatin pitoisuudet ja sähkönjohtavuus. Otimme näytteitä viidestä paikasta kaivoksen eteläpuolelta: Haapajärvestä, Sälevästä, Korpisesta, Syväristä ja Vuotjärvestä. Paikat ja mitatut pitoisuudet näkyvät oheisessa kartassa ja taulukossa. Mukana on myös tausta-arvoja, joihin nyt mitattuja lukemia voi verrata. Tausta-arvot ovat pitoisuuksia, joita alueen vesistä on mitattu ennen Talvivaaran kaivoksen avaamista.
Natrium, sulfaatti ja sähkönjohtavuus ovat selvästi kohollaan esimerkiksi Sälevä-järvessä (kartan numero 2). Sälevän mittauspisteemme sijaitsee 53 kilometriä etelään Talvivaaran kaivoksesta vesireittejä pitkin mitattuna. Siellä natriumpitoisuus on 12 milligrammaa litrassa ja sulfaattipitoisuus 36 milligrammaa litrassa.
Kartta: DATAGRAF
Juuri Sälevän natrium- ja sulfaattipitoisuuksia ajalta ennen Talvivaaran vaikutusta ei tiedetä, koska niitä ei ole mitattu. Sen sijaan järvirimpsussa ennen Sälevää sijaitsevan Laakajärven arvot tunnetaan: ennen Talvivaaran toiminnan alkamista Laakajärven normaali pitoisuus natriumille oli 1 milligramma litrassa ja sulfaatille 2 milligrammaa litrassa, POSELY:sta kerrotaan Suomen Luonnolle. Näihin verrattuna natriumpitoisuus Sälevässä olisi yli 10-kertaistunut ja sulfaattipitoisuus peräti 18-kertaistunut, mutta luvut ovat vain viitteellisiä.
Sähkönjohtavuus, joka kertoo veteen liuenneiden aineiden määrästä, on Suomen Luonnon Sälevän-näytteessä 11 millisiemensiä per metri. Sähkönjohtavuutta POSELY on mitannut pitkin Nilsiän-reittiä säännöllisesti jo ennen Talvivaaran aikaa, ja se on ollut keskimäärin luokkaa 2-3 millisiemensiä per metri koko 2000-luvun ajan.
Näihin taustalukuihin verrattuna Sälevän arvot näyttäisivät siis olevan selvästi kohollaan tammikuisissa näytteissämme. Tätä ennen Talvivaaran vaikutusten on raportoitu yltävän Haapajärveen (kartan numero 1).
Otimme näytteitä myös huomattavasti etelämpää, aina Vuotjärven Lastukoskesta asti (kartan numero 5). Kaikissa pisteissä arvot näyttäisivät olevan kohollaan normaaliin verrattuna, mutta eivät yhtä selvästi kuin Sälevässä.
*
Voiko arvojen nousun tulkita johtuvan Talvivaaran kaivoksesta? Kysyimme asiaa POSELY:sta, ja kävi ilmi, että myös he ovat ottaneet näytteitä samaiselta Nilsiän-reitiltä joulukuussa. Nuo näytteet odottavat osin analysointiaan, mutta sähkönjohtavuus niistä on jo määritetty, POSELY:n hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski kertoo Suomen Luonnolle.
Sattumalta POSELY:n ja meidän eteläisimmät näytteenottopaikat sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan, POSELY:n Lastukosken yläpuolella, Suomen Luonnon heti kosken alapuolella, Vuotjärvessä (kartan numero 5).
Myös POSELY:n tuloksissa näkyy aina eteläisintä Lastukosken pistettä myöten kohollaan oleva sähkönjohtavuus. Mitä mieltä hydrobiologi Vallinkoski on, johtuuko tämä kohonneisuus Talvivaaran vaikutuksesta?
“Teimme kartoitusluonteista näytteenottoa, jonka perusteella sähkönjohtavuus on kohonnut selvästi Talvivaaran alapuolisissa vesissä. Lähimmissä vesissä nousu on huomattavaa, ja näkyy heikosti jopa Lastukoskella Vuotjärven yläpuolella”, Vallinkoski vahvistaa sähköpostitse Suomen Luonnolle.
”Pidämme varmana, että Talvivaaran jätevedet vaikuttavat nousuun myös näillä alimmilla havaintopaikoilla”, Vallinkoski kommentoi vielä erikseen veden laatua esimerkiksi Vuotjärveen purkavan Lastukosken kohdalla.
Vuotjärven yläpuolinen Lastukoski sijaitsee kaukana Talvivaarasta, peräti yli 110 kilometriä etelään vesireittejä pitkin mitattuna. Kallaveteen Lastukoskelta on matkaa noin 50 kilometriä vesireittejä pitkin.
”Sähkönjohtavuuden nousu aiheutunee ensisijaisesti sulfaatista ja natriumista, joita molempia käytetään [Talvivaaran] prosessikemikaaleissa”, Vallinkoski sanoo. Juuri natrium- ja sulfaattiarvot ovat kohollaan Suomen Luonnon näytteissä.
Taulukko: Suomen Luonto
Aiemmin viime vuoden lopulla Suomen Luonto kertoi, että pohjoisessa Talvivaaran jätevedet lähestyvät Kajaaninjokea ja Oulujärveä.
Nyt saadut uudet tiedot kertovat, että päästöt ovat myös Kallaveden, Suomen kymmenenneksi suurimman järven, porteilla. Lastukosken, jonka sähkönjohtavuuden kohonneisuuden POSELY vahvistaa johtuvan Talvivaarasta, vesi virtaa Vuoksen vesistön reittiä pitkin länteen Muuruvedelle, Juurusvedelle ja sitä kautta eteläiselle Kallavedelle.
Itse asiassa Muuruvesi ja Juurusvesi sekä niiden lisäksi Riistavesi ja Suvasvesi muodostavat yhdessä varsinaisen Kallaveden kanssa Suomen viidenneksi suurimman sisävesialtaan, Iso-Kallan, jonne on Vuotjärven mittauspisteeltä enää kymmenisen kilometriä: vedet virtaavat Vuotjärvestä Akonvirran kautta Muuruveteen, Iso-Kallan itäisimpään osaan.
Vallinkoski ei usko, että varsinaisessa Kallavedessä kuitenkaan tullaan ainakaan piakkoin huomaamaan nykyisten jätevesien vaikutusta. Sitä hän ei osaa sanoa, miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa.
Sotkamon asukkaiden mukaan kaivosalueelta ei ole juuri tullut vesiä ulos vuoden viimeisinä kuukausina. Vallinkoskella on asiaan näkemys:
“Ympäristöluvassa on asetettu kiintiö vuosittaiselle jätevesimäärällä ja sen täytyttyä jätevesiä varastoidaan altaisiin [kaivospiirin sisäpuolella]“, hän kertoo.
Nähtäväksi jää, miten päästömäärät kehittyvät lähitulevaisuudessa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi taannoin Talvivaara-tiedotustilaisuudessa, että vaikka Talvivaara on kyennyt vähentämään kaivoksen päästöjä, ympäristölupaehtojen arvot ylittyvät silti edelleen roimasti.
Talvivaaran kaivososakeyhtiö hakee lupaa uraanin tuotannon aloittamiseksi. Uraanintuotanto ei yhtiön mukaan tule lisäämään jätevesien volyymia, mutta se tulee lisäämään sekä käytetyn natriumin että sulfaatin määrää kaivoksella noin 10 prosentilla, minkä pelätään heikentävän järvien tilaa entisestään. Talvivaara-yhtiö on julkisuudessa vakuuttanut, että päästöt tullaan saamaan kuriin.
Juha Kauppinen
toimittaja
Pian ilmestyvässä tammikuun Suomen Luonnossa on laaja Talvivaara-reportaasi Kainuusta ja Pohjois-Savosta.
Vielä ehdit tilata Suomen Luonnon vuodeksi erikoishintaan 52 € (norm. 73 €)!
