Atte Korhola vs. antiikin ajattelijat
Ylen ykkösotsikko julistaa juuri nyt ”Tutkijaryhmä tyrmää suuret ilmastosopimukset.”
Kyse on ns. Hartwell-paperista, jonka vahvoja kytköksiä amerikkalaiseen Breakthrough-instituuttiin käsitellään Suomen Luonnon verkkosivujen tänään julkaistussa artikkelissa.
Ylen uutinen on yksipuolinen. Rinnalla kannattaa lukea esimerkiksi BBC:n uutinen, jossa aihe saa ristivaloa ja se laitetaan mittasuhteisiinsa. BBC:n jutussa muun muassa kerrotaan, että Hartwell-kannanottoa on ollut rahoittamassa japanilainen teollisuuslobbausryhmä Keidenran Nippon. Luonnollisesti paperin laatijat kiistävät rahoittajien vaikutuksen paperin sisältöön.
(Korjaus 12.5., klo11.40: BBC:n artikkelia on muutettu eilisestä. ”Keidanran Nipponia” koskeva osuus on kokonaan poistettu artikkelista. Jutun perässä kerrotaan kannanoton rahoittajat, jotka ovat: Japanin rauta- ja terästeollisuus (Japan Iron and Steel Federation), Japanin autonvalmistajien liitto (the Japan Automobile Manufacturers Association), amerikkalainen Nathan Cummings Foundation ja Genevessa majaansa pitävä Fondation Hoffmann).
Hartwell-paperissa on mukana Helsingin yliopiston ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola. Ilmastoskeptismiin vivahtavista ajatuksistaan tunnettu Korhola sanoo Ylen haastattelemana pari kiinnostavaa lausahdusta.
”Ilmastonmuutos on niin moniulotteinen ongelma, että kansainväliset neuvottelut — eivät sovellu sen käsittelemiseen”
Siis koska ongelma on moniulotteinen, kansainväliset neuvottelut voidaan haudata?
Ja:
”Kun ihmisten elämänlaatu paranee, heillä on paremmat mahdollisuudet puuttua ympäristöllisiin epäkohtiin.”
Siis: älkää olko ikäviä ja rajoittako, vaan antakaa kulutuksen ja hyvinvoinnin kasvaa – sitä kautta ihmiset löytävät kyllä itse mielentilan, jossa he haluavat puuttua ympäristöongelmiin? Eikö tuo kuulosta hiukan naiivilta?
Mutta kieltämättä: houkuttelevahan Korholan ajatus on – niin kuin sen on tarkoituskin olla.
Kokonaan toinen kysymys on, onko ikävän rajoittamisen sijaan tarjottu kiva vaihtoehto realismia? Vai onko se silkkaa populismia? Kenen ääni siinä oikeastaan kuuluu?
Äskeistä ajatustaan Korhola ryydittää vielä toteamalla:
”Parhaat ajatukset syntyvät vauraudessa, eivät niukkuudessa.”
Kiinnostavaa. Korhola näkee siis täsmälleen päin vastoin kuin antiikin ajattelijat. Ne, jotka puhuivat askeesista.
Antiikissa tunnettiin myös toinen kiinnostava käsite, autarkeia. Sillä viitataan ajatteluun, joka on ulkoisista vaikuttimista vapaata, riippumatonta.
Juha Kauppinen
toimittaja